Neljänkympin kriisi

Teemme 40 tunnin työviikkoja ja tuntimäärä vaikuttaa vuosi vuodelta kasvavan. Tuntuu siltä, että mitä kauemmin istuu konttorissa, sitä enemmän ja nopeammin luullaan saavan aikaan tuloksia. Onko pitkistä työtunneista kuitenkaan loppujen lopuksi hyötyä?

Vaikka työ olisi kuinka miellyttävää, aina voimat eivät siihen riitä. Raskaat ja pitkät työpäivät voivat tuntua puuduttavilta ja oman vapaa-ajan puute taas ahdistavalta. Paineet ja hektinen työelämä voivat aiheuttaa masennusta ja stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan työuupumus, stressi ja masennus taas usein vaikuttavat negatiivisesti työn laatuun ja sen nopeuteen. Sen lisäksi ne voivat johtaa muun muassa sairaspoissaoloihin tai varhaiseläkkeisiin. (Työterveyslaitos.)

Tämän vuoksi minusta on tärkeää pohdiskella työhön kulutetun ajan oikeaa tarvetta. Varsinkin nyt, kun pitkien työpäivien lisäksi kaupan aukioloajat ovat vapautuneet ja vuorotyöt lisääntyneet. Jääkö työltä aikaa nähdä perhettä ja ystäviä? Unohtuuko levon ja sosiaalisen elämän tärkeys jatkuvasti taloudellistuvassa yhteiskunnassa? Onkin hyvä miettiä, että olisiko työtuntien muutoksilla mahdollista parantaa työhyvinvointiamme.

Ruotsissa tätä on jo hieman kokeiltu. Itse olen tästä tempauksesta saanut tietoa uutisista, joista selkeimmäksi tiedon lähteekseni koin artikkelin ” In Sweden, an Experiment Turns Shorter Workdays Into Bigger Gains” The New York Timesistä. Kokeilussa työpäiviä siis lyhennettiin pidentämisen sijaan. Työtunnit laskettiin kahdeksasta tunnista kuuteen, jolloin ihmisten viikkotunnit vähentyivät 40 tunnista 30 tuntiin. Palkat pysyivät kuitenkin samana.

Tuloksista selvisi, että työväsymyksen sijaan kokeilussa olleet työntekijät ovat olleet iloisempia ja tunteneet itsensä energisemmiksi. Hyvätuulisuus ja voimavarojen kasvu ovat vaikuttaneet myös työntekoon positiivisesti. Työ on esimerkiksi tehty laadukkaammin ja tehokkaammin, sekä sairaspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Henkilökunnan jaksaminen on välittynyt myös asiakkaille. Lisäksi sosiaalinen elämä on pysynyt paremmin kasassa, kun on pystynyt viettämään enemmän aikaa läheisten ihmisten kanssa.

Uutisia selatessa kokeilu näyttää kuitenkin herättäneen paljon ristiriitaisia ajatuksia. Työtuntien vähentämisen pelätään mm. vaikuttavan negatiivisesti kilpailukykyyn, jonka vuoksi sitä ei haluta ottaa mielellään käyttöön.

Minulla on itselläkin kokemusta lyhyempien työviikkojen kokeilemisesta ja sain nopeasti huomata sen todella auttavan. Ennen opiskelujani tein 40 tunnin työviikkoja, jotka sitten myöhemmin vähensin 32 tuntiin. Työtuntien vähentäminen näkyi hyvinvoinnissani positiivisesti niin työssä kuin työn ulkopuolella. Oma jaksamiseni parani huomattavasti ja tunsin itseni iloisemmaksi. Tällöin aloinkin pohtia, että onko 40 tunnin työviikko juurtunut liiankin tiukasti yhteiskuntaamme?   

Näkisin työtuntien lyhentämisen siis yhtenä mahdollisuutena työhyvinvoinnin lisäämiseen tai ainakin tunneissa joustamisen, jos tämä vain on mahdollista. Oman rytminsä mukainen työskentely ja tarpeellisen vapaa-ajan takaaminen olisivat jo hyviä askelia paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

 

http://www.nytimes.com/2016/05/21/business/international/in-sweden-an-experiment-turns-shorter-workdays-into-bigger-gains.html?_r=2

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyouupumus/sivut/default.aspx

Työsuojeluviranomainen suojelee sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä

Minä nukun ja syön hyvin, lenkkeilen ja olen terve. Silti tuntuu, että työssä ei jaksa. Jospa se ei johdukaan minusta? Jospa työpaikallani on ongelmakohtia joihin ei ole vielä puututtu. Minä olen nyt yrittänyt vaikuttaa omaan jaksamiseen, nyt on työpaikan vuoro.

Kunnolliset työolosuhteet, työssä tarvittava osaaminen ja mielekäs työ ovat perusedellytyksiä työssä jaksamiselle. Jotta työolosuhteet voivat olla kunnollisia, niin silloin työpaikan pitää olla turvallinen, jossa työolosuhteet ovat kunnossa, työn määrä on sopiva ja työn järjestelyt ovat kunnossa.

Elämme muutosten aikaan. Koko ajan tulee uusia lakimuutoksia, säädöksiä enkä halua edes aloittaa Sotesta. On perusteltua, että työntekijä haluaa kehittää itseään. On tärkeää, että työssä on mahdollisuus oppia uutta ja siihen kannustetaan. Työnteko mielestäni pysyy mielekkäänä, kun työ muuttuu ja tulee erilaisia uusia tehtäviä. Kukapa meistä jaksaisi samaa työtä vuodesta vuoteen ilman mahdollisuutta kehittää toimintaa? En minä ainakaan. Ja uuden tilanteen tullessa vastaan on työntekijälle ja työnantajalle hyväksi, että työntekijällä on mahdollisuus päästä luennolle tai kurssille päivittämään taitojaan.

Opiskelua eli itsensä kehittämistä

Ihmiset kokevat työn mielekkääksi eri syistä. Toiselle työkaverit ovat tärkeitä ja toiselle riittää, että palkkaa tulee ja paljon. Voisin kuitenkin rohkeasti epäille, että moni haluaa arvostusta tekemästään työstä. Epäoikeudenmukainen esimiestyö ja se ettei sinuun luoteta työpaikalla myrkyttävät työn mielekkyyttä. Mielekkyyttä työpaikalla voi tukea toimivat henkilösuhteet ja vuorovaikutus. Ja siis en sano, ettei palkitseva työ olisi pahitteeksi.

Edelliseen tekstiin palaten täytyy sanoa, ettei ihminen ole työmuurahainen jonka tarvitsee saada huipputuloksia työstä ja tienata työnantajalle paljon rahaa. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, ja aina ei tarvitse jaksaa. Kaikki me väsymme joskus. Omassa yksityiselämässä sattuu ja tapahtuu ja se voi vaikuttaa työhön. Eiköhän se työpaikka pysy pystyssä, vaikka ei antaisi sitä 110% joka päivä.

Joskus ei vaan jaksa

Jos et enää jaksa, niin on tärkeä pohtia mistä se voisi johtua. Jos kyseessä on työhön liittyvästä asiasta, niin se tulee ottaa puheeksi. Työpaikalle ei voi tapahtua muutosta, jos ongelma kohtia ei tuoda esille. Sairauspoissaolot eivät korjaa työssä olevia ongelmia, vaan ne pitää käsitellä. Kehityskeskusteluissa voi nostaa työn tekemistä häiritsevät asiat esille, jos asioista ei ole aikaisemmin kerennyt esimiehen kanssa keskustella. 

Työsuojeluvaltuutettu voi toimia tukihenkilönä asioiden käsittelyssä ja eteenpäinviemisessä.

Meillä on oikeus tuntea olomme turvalliseksi työssä. Sitä varten on työsuojelu. Työsuojelua valvoo laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Työsuojelu on toimimista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työsuojeluvaltuutettu ja muut henkilöstön edustajat toimivat asiantuntijoina ja työnantajan apuna työolojen parantamisessa. Työnantajalla on vastuu turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista ja meillä omasta toiminnastaan ja ohjeiden noudattamisesta.

http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/tyosuojelu/

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044

http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/tyossa_jaksaminen/

Ylös, ulos ja miettimään omia elintapoja

Herätyskello soi aivan liian aikaisin. Halu heittää peitto korville ja kääntää kylkeä on suuri. Ei auta, noustava on.  Töihin on pakko mennä tänäkin aamuna. On pimeää, märkää ja bussissakin on liikaa ihmisiä. Työnteko ei nappaa ollenkaan. Haluaisin vain soittaa töihin ja ilmoittaa olevani kipeä.

Mistä johtuu tämä joka aamuinen väsymys? Onko kyseessä kuitenkin haluttomuus mennä töihin? Haluaisin olla virkeämpi, mutta se ei tunnu olevan mahdollista. Työ vie kaikki voimat eikä vapaallakaan jaksa olla aktiivinen. Kaikki aika menee töissä ja nukkuessa.

Ennen kuin alan syyttää huonoa työtäni jossa on aina kiire, eikä taukojakaan kerkeä pitää, otan hetken ja mietin omia elintapojani. Työterveyslaitoksen nettisivuilla kerrotaan siitä, kuinka elintapojen kohentamiseen on panostettava, jotta Suomessa riittää työkykyistä työvoimaa tulevinakin vuosina. Tällä siis tarkoitetaan sitä, että jos elintavat ovat kuralla, niin töitäkään ei todennäköisesti jaksa tehdä. Ihmisten tarvitsee aloittaa huolehtiminen itsestään, jotta voidaan siirtyä työelämän ongelmakohtiin.

Työssäkäyvien toimintakykyä ja terveyttä heikentävät epäterveellinen ruokavalio, tupakoiminen, liika alkoholin käyttö, mielenterveysongelmat sekä vähäinen liikunta. Ne ovat myös yhteydessä useimpiin kansansairauksiin ja pahimmillaan johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Kun pitää itsestään huolen, niin on helpompi jaksaa. Elämäntapa muutos ei auta jaksamaan vain töissä, vaan myös opiskelussa ja arjessa. On helpompi leikkiä lastensa kanssa, jos energiaa on tarpeeksi töitten jälkeen. Perheen kesken voi keksiä uuden harrastuksen ja liikkua yhdessä. Kaverin kanssa voi aloittaa vegaanihaasteen. Elämäntapa muutoksista voi tehdä mukavan vaihtelun arkeen. (Työterveyslaitos 2014.)

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/sivut/default.aspx

...työstäkin voi löytää hauskuuden

Meiltä odotetaan, että teemme työtä laulellen, mutta se ei aina mene niin.
Joka päivä ei vain jaksa.


Työhyvinvointi on puhutteleva ja ajankohtainen teema nyky-yhteiskunnassa. Aihe tulee vain koko ajan korostumaan, kun puhutaan esimerkiksi työikien pidentymisestä. Jotta jaksaisimme työelämässä, on työhyvinvointiin kiinnitettävä huomiota. On tärkeää pohtia omaa jaksamista ja sitä tukevia keinoja. Tulemme olemaan työelämässä hyvin suuren osan elämästämme, joten olisi hyvä pystyä löytämään välineet tehdä työtä laulellen.

Olemme neljä sosionomiopiskelijaa, jotka pohdiskelevat ajankohtaisia työhyvinvointiin liittyviä puheenaiheita. Käytämme aiheen käsittelyyn yhteensä yksitoista viikkoa, joiden aikana vuorotellen otamme kantaa eri teemoihin eri näkökulmista.

Kommentoikaa vapaasti. Toivomme postauksiemme herättävän keskustelua!



Jörö, Unelias, Lystikäs, Vilkas