Älä sano mitä sattuu, kun se sattuu mitä sanot

Voiko työstäkin löytää hauskuuden, jos työkaverit kiusaavat?

Vaikka kuinka pitäisit itsesi terveenä ja pitäisit työstäsi, niin se ei helpota, jos kokee työssään kiusaamista. Olen kuullut tarinoita missä kiusaaminen on edennyt siihen pisteeseen, että se on johtanut masennukseen ja sairaslomiin. Sairaslomalta paluu on vaikea, sillä työhön paluu ahdistaa työkavereiden takia. Kiusaamista voi pahimmassa tapauksessa kokea työnantajalta.

”Työpaikkakiusaaminen ei tarkoita mitä tahansa konfliktia työyhteisössä. Kiusaaminen on järjestelmällistä ja pidempiaikaista sortamista. Kiusaaminen tuntuu kiusaamisen kohteesta ahdistavalta, nöyryyttävältä ja pelottavalta. Työnantajan velvollisuus on puuttua kiusaamiseen.” – Mielenterveysliitto

Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Kaikki eivät kiusaamisesta pahastu. Tämä ei pitäisi olla ”lupa” kiusaamiselle. Se, että toinen ei pahoita mieltään tai masennu ei tarkoita sitä, että kiusaamista voisi jatkaa. Kaikilla on sama oikeus olla turvassa kiusaamiselta. Kiusaamista ei pidä koskaan ajatella kiusaajan näkökulmasta:”mä vaan vitsailin, ei siitä voi suuttua”. Toinen loukkaantuu ja toinen ei. Työpaikka on se paikka, missä kaikilla on oikeus olla turvassa ilman, että pitää selittää toiselle miksi loukkaannuit.

Helsingin Kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.11.2016 Valtuutettu Tuomo Valokaisen teki aloitteen työpaikkakiusaamiseen puuttumisesta. Tarkoituksena olisi, että kaupunginvaltuusto edellyttäisi Helsingin kaupunkia tutkimaan mahdollisuuksia puuttua kaupungin henkilökunnan kiusaamistapahtumiin rakentavasti, niin että kenenkään ei tarvitsisi kärsiä työ- paikkakiusaamisesta.

Kokouksessa selvisi, että Helsingin kaupungilla on kiusaamiseen nollatoleranssi. Kaupunki on tehnyt jo töitä sen eteen, että työpaikoilla ennaltaehkäistään epäasiallista kohtelua ja työpaikkoja tuetaan kiusaamisen kitkemisessä. Kokouksessa luvattiin, että näin tullaan toimimaan jatkossakin. Tällä tavalla halutaan turvata työntekijöiden turvallinen ja terveellinen työympäristö.

Kaupungin Työhyvinvoinnin toimintaohjelmassa 2014 -17 on asetettu tavoitteeksi, että johto huolehtii siitä, että esimiehet tuntevat epäasiallisen kohtelun Sopua ja sovittelua -toimintamallin ja toimivat sen mukaan. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että työyhteisöt käsittelevät esimiehen johdolla oppaan vuosittain.

Kyselyt osoittavat, että Helsingin toimintamalli on ollut toimiva. Vuoteen 2013 asti tehtyjen kyselyjen perusteella Helsingin kaupungin työyhteisöt ovat olleet hyvin toimivia. Näihin ei liity työpaikoilla esiintyvät näkemyserot ja ristiriidat. Kunta10-kyselyille koitetaan myös selvittää työpaikoilla tapahtuvaa työ- paikkakiusaamista ja häirintää. Tällä kyselyllä virastot ja liikelaitokset pystyvät seuraamaan säännöllisesti asian kehittymistä.

Kyselyt ja oppaat näyttävät hyvältä, mutta auttavatko ne oikeasti? Tässä olisi tärkeää, että kiusaamisesta voitaisiin puhua avoimesti kaikissa työpisteissä, vaikka kiusaamista ei silminnähden tapahtuisi. Kiusaaminen voi kuitenkin olla sellaista, ettei sitä ulkopuoliset huomaa tai että kiusattu ei edes itse ymmärrä tulleensa kiusatuksi. On siis tärkeää, että kaikki tietävät oikeutensa työpaikalla, jotta voi vaatia itselleen parempaa kohtaamista.

Pöytäkirja 21/2016= http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2016/Kanslia_2016-11-30_Kvsto_21_Pk/A79E690D-F03C-C3BA-97BF-58DD4A800009/Valtuutettu_Tuomo_Valokaisen_aloite_tyopaikkakiusa.pdf

Helsingin kaupungin toimintaohje ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn ja sovitteluun = http://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/Sopua_ja_sovittelua.pdf täältä pääsee lukemaan tarkemmin toiminta- ja etenemistapoja sekä ohjeita, miten epäasiallista kohtelua kokevan, sitä havaitsevan tai siitä syytetyn sekä esimiehen tulee toimia tällaisessa tilanteessa.

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/ty%C3%B6paikkakiusaaminen-henkist%C3%A4-v%C3%A4kivaltaa