Viime aikoina on suomalaisten kansanterveys noussut
iltapäivälehtien otsikoihin tavalla jos toisellakin. Ensin pikkuinen Juuaan
kunta ilmoitti käyttävänsä tulevan työajanpidennyksen, 30 minuuttia viikossa,
työntekijöiden liikuntaan. Sitten Kuntatyönantajat ilmoitti, että näin ei saa
tehdä. Kuntatyöntekijöiden kirjeen mukaan ”Työaikana pidetään ainoastaan työhön
käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä taikka viranhaltija on velvollinen
olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi liikunnan
harrastaminen työajalla ei siten ole työajaksi luettavaa aikaa.”
Niinpä niin. Ruotsissa kokeillaan lyhyempiä työviikkoja, koska tuottavuus ei nouse työajan noustessa, mutta Suomessa kunnalta kielletään työajasta 30 minuutin käyttö liikuntaan. Syyksi kieltoon on nimetty muun muassa se, että kunnat ovat valittaneet työvoimapulaa, jolloin jos jokainen työntekijä tekee 30 minuuttia pidempää vuoroa viikossa, niin silloinhan jokaisen kahdeksankymmenen työntekijän ylimääräinen 30 minuuttia viikossa kasaa jo yhden täysipäiväisen työntekijän työtunnit ilman että ketään tarvitsee palkata.
Ongelmaksi tässä nyt ehkä tietysti voisi ajatella sen, ettei idea toimi noin kuin teoriassa. Laskennallisesti toki saamme yhden täysipäiväisen työntekijän työtunnit kasaan, mutta ainakin itse voin myöntää, että en ole ihan yhtä tuottelias vuoron alussa ja lopussa. Puhumattakaan siitä, että työttömyyttä olisi voitu tässäkin vähentää palkkaamalla kunnalle uusia työntekijöitä. Onhan niille toki maksettava palkkaa, joka tuntuu tässä leikkausinnossa olevan suurin kauhistus.
Vuonna 2015 uutisoitiin työpaikasta, joka kannusti henkilökuntaa liikkumaan ja urheilemaan, ja siitä sai jopa lisiä palkkaan. Siinä missä monet yritykset tarjoavat liikuntaseteleitä, Pekkaniska maksoi kuntobonusta, ja siihen pääsi osalliseksi kaikki yrityksen työntekijät. Rahaa sai lenkkeilystä, työmatkapyöräilystä ja virallisiin urheilukilpailuihin osallistumisesta. ”Terveenä päästään eläkkeelle, työporukka voi hyvin, kunto säilyy ja työteho paranee”, Pekkaniskan työnjohtaja Markku Jänbäck kommentoi Ylen jutussa. Jutussa kerrotaan, kuinka työntekijät voivat lähteä juoksulenkille myös työajalla. No onko liikunnasta ollut muuta hyötyä kuin kunnon nousu? On, jos uskomme jutussa haastateltua palkanlaskijaa Kaisa Boijer-Spoofia. ”Se on tosi hyvä asia. Päivittäiset juoksulenkit ovat olleet erityisen hyviä. Siinä on ollut se hyvä puoli, että kun on juostu porukassa, niin on tutustuttu toisiimme.”
Vuonna 2015 julkaistussa jutussa todetaan, että ”Liikuntasuorituksista maksaminen ei ole työpaikoilla vielä kovin yleistä.” No ei ole ei, kun kunta kieltää työaikana liikkumisen.
Rahakannustin on yksi vaihtoehto, valtakunnallisessa yrityksille suunnatussa Liike elämään -hankkeen projektipäällikkö Ahti Romo kertoo. ”Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa. Yrityksen pitää kuitenkin tarkkaan miettiä, onko se tasapuolinen kaikille työntekijöille. Ja rahakorvaus ei ole ainoa oikea tapa kannustaa työntekijöitä.”
Myös Konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo osallistui Liike elämään -kampanjaan. He pyrkivät lisäämään liikkumista sekä työpaikalla että vapaa-ajallakin. Tampere-talo tarjoaa työntekijöilleen muun muassa taukoliikuntaa ja liikuntaseteleitä.
Niinpä niin. Ruotsissa kokeillaan lyhyempiä työviikkoja, koska tuottavuus ei nouse työajan noustessa, mutta Suomessa kunnalta kielletään työajasta 30 minuutin käyttö liikuntaan. Syyksi kieltoon on nimetty muun muassa se, että kunnat ovat valittaneet työvoimapulaa, jolloin jos jokainen työntekijä tekee 30 minuuttia pidempää vuoroa viikossa, niin silloinhan jokaisen kahdeksankymmenen työntekijän ylimääräinen 30 minuuttia viikossa kasaa jo yhden täysipäiväisen työntekijän työtunnit ilman että ketään tarvitsee palkata.
Ongelmaksi tässä nyt ehkä tietysti voisi ajatella sen, ettei idea toimi noin kuin teoriassa. Laskennallisesti toki saamme yhden täysipäiväisen työntekijän työtunnit kasaan, mutta ainakin itse voin myöntää, että en ole ihan yhtä tuottelias vuoron alussa ja lopussa. Puhumattakaan siitä, että työttömyyttä olisi voitu tässäkin vähentää palkkaamalla kunnalle uusia työntekijöitä. Onhan niille toki maksettava palkkaa, joka tuntuu tässä leikkausinnossa olevan suurin kauhistus.
Vuonna 2015 uutisoitiin työpaikasta, joka kannusti henkilökuntaa liikkumaan ja urheilemaan, ja siitä sai jopa lisiä palkkaan. Siinä missä monet yritykset tarjoavat liikuntaseteleitä, Pekkaniska maksoi kuntobonusta, ja siihen pääsi osalliseksi kaikki yrityksen työntekijät. Rahaa sai lenkkeilystä, työmatkapyöräilystä ja virallisiin urheilukilpailuihin osallistumisesta. ”Terveenä päästään eläkkeelle, työporukka voi hyvin, kunto säilyy ja työteho paranee”, Pekkaniskan työnjohtaja Markku Jänbäck kommentoi Ylen jutussa. Jutussa kerrotaan, kuinka työntekijät voivat lähteä juoksulenkille myös työajalla. No onko liikunnasta ollut muuta hyötyä kuin kunnon nousu? On, jos uskomme jutussa haastateltua palkanlaskijaa Kaisa Boijer-Spoofia. ”Se on tosi hyvä asia. Päivittäiset juoksulenkit ovat olleet erityisen hyviä. Siinä on ollut se hyvä puoli, että kun on juostu porukassa, niin on tutustuttu toisiimme.”
Vuonna 2015 julkaistussa jutussa todetaan, että ”Liikuntasuorituksista maksaminen ei ole työpaikoilla vielä kovin yleistä.” No ei ole ei, kun kunta kieltää työaikana liikkumisen.
Rahakannustin on yksi vaihtoehto, valtakunnallisessa yrityksille suunnatussa Liike elämään -hankkeen projektipäällikkö Ahti Romo kertoo. ”Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa. Yrityksen pitää kuitenkin tarkkaan miettiä, onko se tasapuolinen kaikille työntekijöille. Ja rahakorvaus ei ole ainoa oikea tapa kannustaa työntekijöitä.”
Myös Konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo osallistui Liike elämään -kampanjaan. He pyrkivät lisäämään liikkumista sekä työpaikalla että vapaa-ajallakin. Tampere-talo tarjoaa työntekijöilleen muun muassa taukoliikuntaa ja liikuntaseteleitä.
Ahti Romo kommentoi kilpailukykyä ja työntekijöiden
tuottavuutta seuraavasti: ”Jos mietitään nuoria työpaikkaa etsiviä
ammattilaisia, niin varmasti on kilpailuetu, jos työnantaja voi kertoa
minkälaisilla toimenpiteillä työntekijöistä pidetään huolta. Onhan hyvinvoiva
työntekijä kilpailuetu. Hän tekee paljon parempaa tulostakin, kun on virtaa
tehdä töitä.”
Kuitenkaan Liike elämään - kampanjassa ei ketään pakoteta liikkumaan. Saa itse päättää lähteekö mukaan, ja hyvä niin!
Kuitenkaan Liike elämään - kampanjassa ei ketään pakoteta liikkumaan. Saa itse päättää lähteekö mukaan, ja hyvä niin!
Kuin tilauksesta eilen uutisotsikoihin loikkasi, tai tässä
tapauksessa pikemminkin kyykistyi uuden kuntotestin tulokset. 5- ja 8-
luokkalaisten nuorten selän suoristamista, kyykistymistä ja havaintomotoriikkaa
testattiin, ja niissä oli otsikoiden, varsin raflaavien sellaisten, mukaan
vaikeuksia. Joka viides 5-luokkalainen pojista ja joka neljäs 8-luokkalainen
pojista ei saanut ojennettua selkää täysin suoraksi lattialla istuessaan. Myös
kyykkyyn meneminen oli hankalaa erityisesti pojille. Tytöillä tilanne oli
hiukan parempi.
Kyse on siis Move!-mittauksen tuloksista. Mittaus on valtakunnallinen oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittaava testi. Testissä mitataan muun muassa kestävyyttä, liikkuvuutta, nopeutta, voimaa ja taitavuutta.
Kyse on siis Move!-mittauksen tuloksista. Mittaus on valtakunnallinen oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittaava testi. Testissä mitataan muun muassa kestävyyttä, liikkuvuutta, nopeutta, voimaa ja taitavuutta.
”Tulokset näyttävät sen, mitä liikunnanopettajat ja
kouluterveydenhuollon ammattilaiset kentällä ovat jo pitkään nähneet. Istuva
elämäntapa on tullut arkeen. Tulokset kyykistymisessä ja selän ojennuksessa
kertovat todella paljon ja varsin karua kieltä nykypäivän tilanteesta”,
Opetusneuvos Matti Pietilä opetushallituksesta kommentoi tilannetta. Lehtien
keskustelupalstoilla puhutaan pullamössösukupolvesta, uusavuttomista lapsista
jotka istuvat vain koneella. Onneksi ei testattu aikuisten liikuntakykyä, tai
voisi olla ääni toinen. On myös syytä ottaa huomioon, että Move! -mittaus
tehtiin ensimmäistä kertaa, joten mittaus ei esimerkiksi kaikissa kouluissa
välttämättä onnistunut. Kuitenkin jutussa puhutaan varsin selkeästi siitä, että
”liikkua pitäisi enemmän ja monipuolisemmin”, tarkoittaen muutakin kuin
urheiluseuran kallista harrastusta. Ulkona oleminen ja pelailu ovat tärkeitä
nuorten peruskunnon kannalta.
Liikunta ja fyysinen terveys on erittäin tärkeää meidän
kaikkien hyvinvoinnin kannalta. Siinä missä nuorten liikkumattomuus otetaan
uhkana, aikuisten liikkumattomuus usein mielellään laitetaan ihmisen omaksi
valinnaksi eikä siihen sovi puuttua. Mutta miksei aikuisille tulisi tarjota
mahdollisuuksia ja kannustusta terveempään elämään? Jos työikiä halutaan pidentää,
on meidän oltava fyysisesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa. Opiskelin joitain
vuosia sitten koulussa, jossa noin viimeinen puoli vuotta aloitimme päivämme
opettajan vetämällä joogalla. En muista, että olisin koskaan voinut niin hyvin,
eikä se vienyt kuin vartin tai puoli tuntia aamuista. Soisinkin, että kouluissa
kaikilla tasoilla olisi tarjolla oppilailleen sopivaa liikuntaa, oli kyse
sitten joogasta, sählystä, tanssista tai vaikka pihaleikeistä, kaikki
liikkuminen piristää mieltä ja kehoa.
Lähteet:
Lähteet:
Hyviä pointteja kirjoituksessasi! Minusta tuo työajan pidennys on monelle alalle ajateltuna ihan kuolleena syntynyt idea. Juurikin tuo tehokkuus myös minulla laskee työvuoron loppua kohti, joten olen enemmin ”ruotsin mallin” eli työajan lyhentämisen kannalla. Huomasin muuten Hesarissa 3.1.17 kirjoituksen Kikystä http://www.hs.fi/talous/art-2000005031060.html. Artikkelista saa sellaisen kuvan, että Juuan kunta taisi kuitenkin pitää päänsä ja käyttää pidennyksen liikuntaan. Ainakin yksityisellä sektorilla Solteq oli päätynyt tähän oivalliseen ratkaisuun. Pitäisiköhän tarkistaa asia Juuan kunnanjohtajalta Markus Hirvoselta ? -Inkivääri
VastaaPoistaItsekkin kannatan tätä "Ruotsin mallia". Ihan mahtavaa jos Juuan kunta saisi tuon onnistumaan sitten kuitenkin. Täytyypä yrittää selvittää kuinka tuossa sitten lopulta käy. Kiitos paljon kommentistasi.
VastaaPoista