Työtä tehdessä on hyvä muistaa työergonomia. Tämä meinaa
ainakin itselläni monesti unohtua. Sitä helposti vaipuu työntouhuun suuremmin
ajattelematta, mitä negatiivisia vaikutuksia voi työtilalla tai pelkällä
työasennolla olla. Voin esimerkiksi helposti kirjoittaessani istua 5 tuntia
putkeen koneen äärellä, jonka jälkeen sitten ihmettelen kauheaa päänsärkyä ja
väsymystä. Ei sitä välttämättä myöskään huomaa monen tunnin työskentelyn
jälkeen istuvansa kumarassa, aivan liian matalalla tuolilla ja koneen näyttö aivan
liian lähellä kasvoja. Työ alkaa tuntumaan rankemmalta, ellei jopa
mahdottomalta.
Työhyvinvoinnissa on siis tärkeää ottaa huomioon myös
ergonomia. Ergonomian avulla huolehditaan, että työ, työvälineet ja
työympäristö mukautetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Hyvä
ergonomia parantaa ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Hyvän ergonomian puute näkyy usein fyysisinä oireina. Yleisimmät
ongelmat ilmenevät erilaisina tuki- ja liikuntaelinten sairauksina. Oireet
voivat olla laajoja, mutta yleisimpiä ovat niskasäryt sekä hartia- ja
selkäkivut. Terveys haitat tulevat usein huonosti tai väärin säädetyistä
työvälineistä. Syitä voivat olla myös ahtaat ja huonoilmaiset työtilat tai
jatkuvasti toistuvat samanlaiset työliikkeet. Osa huonoista
työskentelymalleista voivat olla myös peräisin huonosti opituista tai väärin
opetetuista työtavoista.
Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työpaikan kuuluu täyttää
tietyt ergonomian kriteerit. Työpisteiden pitäisi olla rakennettu
mahdollisimman sopiviksi työntekijöille sekä heidän terveyttä ylläpitäviksi.
Nämä kriteerit eivät välttämättä kaikilla työpaikoilla kuitenkaan toteudu. Tämä
on ainakin oma mielipiteeni perustuen omiin kokemuksiini. Onkin tärkeää, että
epäkohtia huomatessa nämä otetaan työpaikalla puheeksi.
Työergonomiassa on myös hyvä muistaa oma vaikuttaminen asiaan.
Esimerkiksi on hyvä kiinnittää huomiota omaan työasentoon, työvälineisiin,
työtilaan ja tauottamiseen. Työtä tehdessä on hyvä etsiä aina sopiva asento,
joka rasittaa mahdollisimman vähän niskaa ja selkää. Työvälineiden kannattaa
olla juuri itselleen sopivat, ehjät ja kunnolliset. Työtilan taas kannattaa
olla rauhallinen, tilava ja puhdas. Istumatyössä on hyvä välillä nousta
seisomaan tai tehdä pari kertaa päivän aikana pieni jumppa/venyttely.
Jos itsellä esiintyy siis niskasärkyä tai muita fyysisiä
ongelmia, on hyvä miettiä, pystyykö näihin joillain tapaa itse vaikuttamaan.
Voisiko ongelmat johtua työasennosta tai ahtaasta työtilasta? Fyysinen terveys
on tärkeä osa hyvinvointia ja on yhteydessä myös henkiseen jaksamiseen, joten
muista panostaa tähän myös työskennellessäsi. Työ tuntuu mieleisemmältä, jos
kroppa pysyy mukana!
Lähteet:
http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/tyohyvinvointi_tyopaikalla/turvallinen_tyoymparisto/ergonomia/
Tuli tästä heti ensimmäisenä mieleen koulut. Ainakin silloin kun itse olin koululainen (viime vuosituhannella...), oli kaikki tuolit ja pulpetit samankokoisia. Vaikeaa oli tällaisen yli 170cm ihmiseliön välillä löytää hyvää asentoa, kun ei jalat mahtuneet pulpetin alle, ja sitten tuli selkä kipeäksi, kun yritti löytää edes jonkinlaista hyvää asentoa. Meni osa opetuksesta ohi siinä kiemurrellessa. Nykyään taitaa onneksi asiat olla hieman paremmin kouluissakin, toivon mukaan ainakin. Satulatuolia on ainakin kehuttu paljon, että siinä istuessa pysyisi selkä mahdollisimman hyvässä asennossa. Esteenä taitaa olla vain se suolainen hinta, jos jokaiseen Suomen kouluun hankittaisiin satulatuolit.
VastaaPoistaMuistan lukeneeni jonkun artikkelin, että ihmiset istuvat nykyään muutenkin ihan liikaa, meidän kehoamme ei ole tarkoitettu sellaiseen. Pyllykin siinä lösöttäessä leviää... Ehkä työpöydän ääressä pitäisikin seistä? Huonoselkäinen veljeni ainakin tekee näin ja hän on sanonut, että sillä on ollut hyvä vaikutus hänen selkänsä hyvinvointiin. Terveisin, Liesivahti
Kirjoitit todella tärkeästä asiasta! Itse huomaan usein myös, että työskentelyasento on aivan väärä kun istun pöydän ääressä läppäri nenän edessä. Viimeksi kun kävin hierojalla niin hän sanoikin, että niskani on harvinaisen jumissa ollakseni näin nuori ihminen. Se vähän kyllä herätti! Nykyään yritän tsempata työasennon kanssa entistä paremmin. Uskon kuitenkin, että pahimmat niskajumini ovat saaneet alkunsa silloin kun työskentelin koulussa ekaluokkalaisten kanssa. Katseeni oli silloin yleensä aina alaspäin, koska lapset nyt tietenkin olivat minua paljon lyhyempiä ja työssäni kumarruin paljon heidän tasolleen. Jossain vaiheessa tajusin onneksi, että kyykkyyn meneminen oli parempi selän kannalta kuin kumartuminen ja se ehkä vähän auttoi. Nykypäivänä on täytyisi muistaa hyvä ergonomia myös älypuhelinta selaillessa. On kamalaa, miten useat tuijottavat puhelimien näyttöjään niska vääränä vaikka kuinka pitkän ajan ja sitten ihmetellään kuinka päätä särkee..
VastaaPoistaTerkuin, TW
Tärkeäm pointin tuot esille, itse välilevynpullistuman kokeneena voin todeta, että istuminen on vaarallista, varsinkin vielä sellaiselle ihmiselle, joka omaa muutenkin yliliikkuvat nivelet jne. Tosin taisi tuo pullistuma syntyä ennemmin salilla mutta sen jälkeen pitkiä aikoja istuminen ei edes onnistu. Ja istuminem pitkiä aikoja taitaa ollakin suurin syy pullistumiin ja pahimmassa tapauksessa voi mennä työkyky ja ei siinä masennuskaan kaukana ole kun selkä jämähtää. Itse kannatankin, että tätä huomioitaisiin enemmän kouluissa ja työpaikoilla, ihan ilman fyssarin tuomaa käskyä satulatuolille. Tai ainakin taukojumppaa välissä eikä sisällettynä kahvitaukoon. Taukojumppatauko siis ��.
VastaaPoistataukojumppailija on siis MM 😁
VastaaPoistaTyöergonomia on erittäin tärkeä asia, ja työnantajalla on iso merkitys työntekijän terveyden edistämiseen. Mutta on työntekijälläkin vastuunsa. Vapaa-ajalla liikkuminen ja hyvän fyysisen kunnon ylläpito auttaa jaksamaan myös työssä tapahtuvaa kuormitusta. On myös paljon aloja, joissa on pakko työskennellä huonoissa asennoissa. Etenkin näillä aloilla hyvä fyysinen kunto ja omasta kropasta huolehtiminen nousee omaan arvoonsa.
VastaaPoista-soiniosmo