Unelmia ja Toimistohommia

Olemme kirjoittaneet paljon työnhyvinvoinnista, ja sen eduista myös työntekijälle, mutta emme ole juurikaan vielä puhuneet työhyvinvoinnista työnantajan kannalta. Toki voitaisiin perustella työhyvinvointia yrityksen imagolla, tai vaikkapa vain inhimillisyyden nimissä, mutta koska useimmiten raha ratkaisee, ”Työhyvinvointi parantaa tuottavuutta”. ( http://www.talouselama.fi/tebatti/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta-3353203, https://www.pam.fi/uutiset/tiedote/2015/03/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta.html, https://www.tsr.fi/-/tyohyvinvoinnin-kohentaminen-parantaa-hoitotyon-laatua-ja-tuottavuutta, http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta/ )

Nopea Google-etsintä paljastaa noin 44 200 tulosta ja vain 0,37 sekunnissa hakusanalla ”Työhyvinvointi parantaa tuottavuutta”. Vastaavasti ”Työhyvinvointi parantaa elämänlaatua” löytää vain noin 12 000 tulosta ja ”Työhyvinvointi parantaa yrityksen imagoa” löytää noin 14 600 tulosta. Noh, raha pyörittää maailmaa, tuottavuuteen siis.

Uusikaiku kertoo meille Dosentti Marko Kestin Lapin yliopistosta osoittaneen tieteellisen tarkasti, että työhyvinvoinnilla on suora vaikutus myös tuottavuuteen. Sairaspoissaoloilla on klassisesti pidetty mittarina työpahoinvoinnille, ja kun ne ovat lähteneet kasvuun, on työyhteisössä saattanut olla jotain pielessä.

 – Kyllä meillä ollaan jo aika hyviä hoitamaan työpahoinvointia, joka monellakin tavalla näkyy myös tuloksessa, mutta pelkällä työpahoinvoinnin poistamisella ei tuottavuutta kasvateta. Tarvitaan myös työn imua, Kesti kertoo.

Huono puoli sairaspoissaolojen käytössä mittarina on se, että tieto tulee liian myöhään. Siinä vaiheessa kun sairaspoissaolojen kasvu huomataan, on voitu ajautua jo sellaisiin ongelmiin, että niiden korjaaminen vaatii paljon aikaa ja toimenpiteitä,

Jutussa kerrotaan, että Kesti on erityisen kiinnostunut tehokkaasta työajasta. Kun tehokkaan työajan määrä lisääntyy, myös tuottavuus kasvaa. Se edellyttää työhyvinvoinnin parantamista. Kesti arvioi, että Suomessa tehokasta työaikaa on noin 50 %. Kilpailukykyä voitaisiin siis parantaa ilman, että työaikaa tai palkkaa muutettaisiin. Kesti arvioi myös, että jo 5 % lisäys teholliseen työaikaan tuo vuositasolla noin 4000€ per työntekijä lisää käyttökatteeseen.

Kesti puhuu paljon esimiesten ja ylimmän johdon asenteista. On tärkeää että työntekijöitä pidetään aidosti voimavarana. Työyhteisön ilmapiirin pitäisi olla avoin ja vuorovaikutteinen. Lisäksi esimiesten ja johdon pitäisi olla aidosti kiinnostunut työntekijöiden kehitysehdotuksista.

– Nämä yritykset ovat vielä poikkeuksia, mutta ne ovat poikkeuksetta toimialansa menestyvimpiä yrityksiä, jotka tutkitusti maksavat 10 prosenttia alan muita yrityksiä parempaa palkkaa. Niillä on siihen varaa, koska tehollinen työaika, kilpailukyky ja kyky tehdä tulosta ovat parempia, Kesti kertoo.

Jutussa kerrotaan myös Kestin ja tämän kumppanien Lapin yliopistoon kehittämästä pelistä, jolla esimiestyötä simuloidaan ja taitojaan pääsee testaamaan. Kesti uskookin että työelämän laadusta voitaisiin tehdä kansantalouden kilpailuetu.

Jos haluat lukea koko jutun, se löytyy: http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta/

Tarkastellaanpas seuraavaksi työhyvinvointia hoitotyön maailmassa. Tuottavuus on sielläkin tärkeää, mutta Sirpa Syvänen, Helsingissä julkaistun vanhustyön kehittämisprojektin tutkimuksen tekijä ja dosentti, puhuu muustakin. Tutkimuksessa huomattiin, että työhyvinvoinnista hyötyivät paitsi työntekijät ja firman tuottavuus, myös vanhukset palvelun laadun paranemisen myötä. Niinpä työhyvinvoinnista ei hyödy vain työntekijät, yrityksen imago ja yrityksen tuottavuus, vaan myös asiakkaat. Jos haluat lukea koko jutun, se löytyy täältä: https://www.tsr.fi/-/tyohyvinvoinnin-kohentaminen-parantaa-hoitotyon-laatua-ja-tuottavuutta

Myös Strategia Suomelle -raportissa Anders Borg ja Juhani Vartiainen nimeävät tuottavuuskasvun avaintekijäksi talouskriisin selättämiseksi. Jutussa kerrotaan että Suomessa ja Euroopassa palvelualojen tuottavuuskehitys on ollut hidasta, ja että työhyvinvoinnilla on erityisen tärkeä merkitys palvelualoilla. Samaan hengenvetoon kuitenkin kerrotaan että Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työtehtäviinsä, työtahtiin ja työnjakoon ovat kuitenkin selvästi heikentyneet 2000-luvulla. Lue lisää: https://www.pam.fi/uutiset/tiedote/2015/03/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta.html

Myös Talouselämän artikkelissa puhutaan, yllätys yllätys, tuottavuuden paranemisesta työhyvinvoinnilla. Tässä artikkelissa kuitenkin asenne tuntuu olevan toinen. Siinä missä edellä mainituissa on puhuttu että työhyvinvointi lisäisi kilpailukykyä, laatua ja tuottavuutta, mutta sitä ei vielä tarpeeksi arvosteta, Talouselämässä puhutaan kuinka yhä useampi yritys haluaa panostaa työhyvinvointiin johtuen väestön vähenemisestä ja työvoiman saatavuuden ongelmien ennakoimisesta. Esimerkiksi nostetaan HOK-Elannon 50 Plus -ohjelma, jossa pyritään tukemaan työntekijöiden jaksamista ja jatkamista. Tarkoituksena on säästää pitkällä tähtäimellä, sillä yhden sairauspäivän keskimääräiseksi hinnaksi on laskettu noin 300€. Myös tuottavuutta pyritään parantamaan ohjelmalla.

Jutussa mainitaan myös Muuttuva yritys -projekti, jossa todettiin että toiminnallisesti joustavissa yrityksissä tuottavuus oli 30–60 % parempi kuin traditionaalisilla työpaikoilla. Uutinen on vuodelta 2007. Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa HOK-Elannon kassavastaavat keskimäärin viihtyivät työssään ja kokivat että heidän hyvinvointiaan tuetaan. Samassa tutkimuksessa kuitenkin nousi esiin haasteita, jotka vaikuttivat työntekijöihin, eli työnsarkaa vielä oli. Lue lisää: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/493

VATES-säätiö on valinnut HOK-Elannon vuoden 2012 esimerkilliseksi työllistäjäksi. Perusteluissa mainitaan muun muassa HOK-Elanto uranuurtajana vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistäjänä avoimilla markkinoilla sekä työhyvinvointiohjelman, jonka tavoitteisiin kuuluu koko henkilöstön hyvinvoinnin tarkastelu. (www.vates.fi/media/tiedotteet/vuoden_tyollistajat.pdf)

Työhyvinvointi. Se synnyttää paljon hyvää. Kaikki ovat onnellisia, palvelu on parempaa, yrityksen imago paranee, työntekijät haluavat tulla töihin ja tehdä pidempiä uria, säästetään, tuottavuus paranee, Suomen talous pelastuu. Miksi siis tämä kaiken parantava ihme ei ole jo valloittanut maailmaa, tai edes Suomea? Koska se vaatii vaivaa, taitoa ja aikaa. Työhyvinvointi on moninaista, sen ymmärtäminen vaatii tutustumista, sen toteutus vaatii suunnittelua. Työhyvinvointia on vaikea saavuttaa, se vaatii työtä ja erityisesti se vaatii paljon johdolta ja esimiehiltä. Se vaatii eniten juuri niiltä, jotka päättävät kuinka paljon siihen panostetaan. Ja useinhan sitä mennään siitä mistä aita on matalin.