sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Elämän unelmia ja arjen haasteita

"On joka tapauksessa parempi olla edes jossakin töissä kuin olla kokonaan työelämän ulkopuolella."

Näin lausahti kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman 16.12.2016 käydyssä täysistunnossa, jossa käsiteltiin toista kertaa hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamiseksi.

Kyseinen kommentti herätti jonkin verran keskustelua muissa paikalla olleissa edustajissa ja se onkin luonteeltaan hyvin monimutkainen, vaikka se kyseiselle edustajalle näyttäytyisikin yksiselitteisenä.

Antero Laukkanen kristillisdemokraateista aloitti keskustelun aiheesta tuomiten ammattitaitosuojan kaventamisen ja työn vastaanottamuudesta rankaisemisen. Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen henkilö olisi velvollinen työllistymään ammattiin, joka ei millään lailla vastaisi hänen koulutustaan.

Ilmari Nurminen sosiaalidemokraateista oli erityisen huolissaan vastaanottamisvelvollisuuden laajentamisesta koskemaan pienipalkkaisia kokoaikatöitä, joissa vähäistä palkkaa vastaan joutuisi matkustamaa hyvinkin kaukaa. Sari Tanuksen (kd) täsmennyksen mukaan jopa 80 km päästä. Anna Kontulan (vas) huolenaiheena olivat myös perheen lapset, jotka pahimmillaan joutuisivat olemaan hoidossa peräti 12 tuntia.

Antero Laukkanen puolusti korkeakoulutettuja työttömäksi jääneitä, joiden pitkällä opiskelutaipaleella ansaittu "elämänunelma" olisi vaakalaudalla pienipalkkaisissa hanttihommissa. Edustaja Rydman ei lämmennyt unelmille, joilla ei työllisty ja hänen mielestään ihmisiä tulisi kannustaa voimakkaammin muuttamaan työn perässä.

Anna Kontula piti epäoikeudenmukaisena pakottaa ihmistä töihin, jos palkka yhdistettynä toimeentulotukeen jäisi merkittävästi alhaisemmaksi kuin työttömyysturvalla eläminen.

Pahimmillaan työllistyttyään ihminen joutuisi siis luopumaan kaikista ammatillisista unelmistaan, matkustamaan monia kymmeniä kilometrejä töihin, saisi minimaalista palkkaa, joutuisi nostamaan edelleen tukia, ei näkisi lapsiaan mahdollisesti ollenkaan valveilla viikolla ja loppu peleissä käteen jäisi laskujen jälkeen muutama kymppi. Vaihtoehtona hänellä olisi repiä perhe juuriltaan ja muuttaa sinne missä töitä olisi tarjolla ja kuka sanoo ettei esimerkiksi korkeampi vuokra nousisi silloin ongelmaksi. Lisäksi yhteiskunnassa jäisi paljon henkilön koulunpenkillä hankkimaa tietotaitoa hukkaan, kun hän puurtaisi aivan muissa hommissa.

Onkin merkillistä, että vain edustaja Sari Tanus nosti työssä jaksamisen kunnolla esiin keskustelussa ja korosti työuupumuksen ennaltaehkäisyä.



https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx


4 kommenttia:

  1. Usein ajatellaan juurikin niin, että on parempi tehdä edes jotain töitä kuin olla työttömänä. Tämä on varmasti monissa tapauksissa totta. Tekstistä tuli kuitenkin esille monta näkökulmaa siihen, miksi näin ei aina ole. Onkin tärkeää ajatella tätäkin asiaa erilaisista näkökulmista, ja hyvä, että siitä käydään keskusteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Norppa, kiitos kommentistasi. En missään nimessä sano, että työttömyysturvalla eläminen olisi kenenkään kannalta ideaali tilanne, mutta mielestäni lakeja säädettäessä tulisi ottaa enemmän huomioon ihmisten yksilölliset tilanteet ettei ketään tietoisesti asettaisi uupumukseen.

      Poista
  2. Olen itsekin käyttänyt monesti lauseita "No kunhan on edes jotain työtä." tai "Työ kun työ!", mutta tämä teksti sai minut ajattelemaan, että ehkä se ei olekaan näin. Ketä se palvelee, jos lääkäriksi kouluttautunut valmistuttuaan ajautuukin vaikka myymään aikakauslehtiä asiakkaille puhelimitse tai jakamaan postia asuinalueellaan? Tässä hieman kärjistetty tilanne, enkä halua väheksyä mitään ammattia, mutta tarkoitin tällä juuri tätä, että lääkärin opinnot menisivät täysin hukkaan jos kyseinen ihminen ajautuisi mihin tahansa muuhun työhön kuin koulutustaan vastaavaan sellaiseen.. Sama pätee tietysti kaikkiin tutkintoihin, niistä ei paljon ole hyötyä, jos lopuksi jopa rangaistuksen uhalla pakotetaan työskentelemään ihan muun alan työssä. Bloginne kertoo työhyvinvoinnista ja voisi kuvitella sen ja yleensäkin mielenterveyden olevan erittäin kortilla, jos joutuu työhön, mistä ei millään tavalla nauti.. On kuitenkin totta, että työssäkäyminen tuo rutiinia ja sisältöä elämään verrattuna esimerkiksi työttömän arkeen, joten tämä todella on kaksipiippuinen juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että teksti on herättänyt ajatuksia - se juuri oli tarkoituksena. Aihe on juurikin kaksipiippuinen kuten sanoit ja joskus ihmisen pakkotyöllistäminen ei aja yksilön tai sen enempää yhteiskunnankaan etua. Tämä tulisi muistaa uusia lakeja säädettäessä.

      Poista