Time to say good bye~

Nyt on aika sanoa hyvästit blogillemme! Tämä oli meidän kaikkien ensimmäinen kokemuksemme blogin pitämisestä ja siksi se  tuntui ajatuksena vieraalta ja vaikealta. Mutta ajan myötä kirjoittaminen kävi helpommaksi, kun aihepiiri tuli tutuksi. Aiheemme oli henkilökohtaisesti puhutteleva ja konkreettinen. Kokemus oli opettavainen.

Toivottavasti sinulle, lukijalle, oli tästä blogistamme hyötyä ja iloa. Kiitos ja näkemiin! 

Terveisin, 

Vilkas, Lystikäs, Unelias ja Jörö

Elämän unelmia ja arjen haasteita

"On joka tapauksessa parempi olla edes jossakin töissä kuin olla kokonaan työelämän ulkopuolella."

Näin lausahti kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman 16.12.2016 käydyssä täysistunnossa, jossa käsiteltiin toista kertaa hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamiseksi.

Kyseinen kommentti herätti jonkin verran keskustelua muissa paikalla olleissa edustajissa ja se onkin luonteeltaan hyvin monimutkainen, vaikka se kyseiselle edustajalle näyttäytyisikin yksiselitteisenä.

Antero Laukkanen kristillisdemokraateista aloitti keskustelun aiheesta tuomiten ammattitaitosuojan kaventamisen ja työn vastaanottamuudesta rankaisemisen. Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen henkilö olisi velvollinen työllistymään ammattiin, joka ei millään lailla vastaisi hänen koulutustaan.

Ilmari Nurminen sosiaalidemokraateista oli erityisen huolissaan vastaanottamisvelvollisuuden laajentamisesta koskemaan pienipalkkaisia kokoaikatöitä, joissa vähäistä palkkaa vastaan joutuisi matkustamaa hyvinkin kaukaa. Sari Tanuksen (kd) täsmennyksen mukaan jopa 80 km päästä. Anna Kontulan (vas) huolenaiheena olivat myös perheen lapset, jotka pahimmillaan joutuisivat olemaan hoidossa peräti 12 tuntia.

Antero Laukkanen puolusti korkeakoulutettuja työttömäksi jääneitä, joiden pitkällä opiskelutaipaleella ansaittu "elämänunelma" olisi vaakalaudalla pienipalkkaisissa hanttihommissa. Edustaja Rydman ei lämmennyt unelmille, joilla ei työllisty ja hänen mielestään ihmisiä tulisi kannustaa voimakkaammin muuttamaan työn perässä.

Anna Kontula piti epäoikeudenmukaisena pakottaa ihmistä töihin, jos palkka yhdistettynä toimeentulotukeen jäisi merkittävästi alhaisemmaksi kuin työttömyysturvalla eläminen.

Pahimmillaan työllistyttyään ihminen joutuisi siis luopumaan kaikista ammatillisista unelmistaan, matkustamaan monia kymmeniä kilometrejä töihin, saisi minimaalista palkkaa, joutuisi nostamaan edelleen tukia, ei näkisi lapsiaan mahdollisesti ollenkaan valveilla viikolla ja loppu peleissä käteen jäisi laskujen jälkeen muutama kymppi. Vaihtoehtona hänellä olisi repiä perhe juuriltaan ja muuttaa sinne missä töitä olisi tarjolla ja kuka sanoo ettei esimerkiksi korkeampi vuokra nousisi silloin ongelmaksi. Lisäksi yhteiskunnassa jäisi paljon henkilön koulunpenkillä hankkimaa tietotaitoa hukkaan, kun hän puurtaisi aivan muissa hommissa.

Onkin merkillistä, että vain edustaja Sari Tanus nosti työssä jaksamisen kunnolla esiin keskustelussa ja korosti työuupumuksen ennaltaehkäisyä.



https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx

Matkustan ympäri maailmaa...

" Kun sanon PÄIVÄÄ, hän sanoo BON JOUR"

 Aloitin tällä viikkoa koulussa vaihto-opiskelijoille suunnatun kurssin nimeltä Wellness at work. Kurssilla on muutama suomalainen opiskelija, mutta suurin osa kurssilaisista on tullut jostain toisesta maasta. Kurssin opetuskieli on englanti ja kaikki materiaalit ja tehtävät ovat myös kansainvälisesti kaikille samalla kielellä.

Ennen ensimmäistä tuntia jännitin, miten selviytyisin tuntikeskusteluista, vaikka olen aina pärjännyt hyvin englannin opiskeluissa. Huoli oli lopulta turha. Keskustelut tempaisivat heti mukaansa ja sanat löytyivät kun ei ottanut turhia paineita.

Juttelin ensimmäisellä tunnilla unkarilaisen ja espanjalaisen sairaanhoitaja-opiskelijan kanssa sekä tein parityönä motivoimisharjoitusta turkkilaisen sosiaali-alan lukijan kanssa.

Valitsin kurssin, koska sen työhyvinvointia tukevat metodiopinnot kuten NLP kiehtoivat, mutta lisäksi juuri kansainvälisyys ja eri kulttuurien näkemykset hyvinvoinnin painotuksista olivat mielessäni. Ensimmäisen tunnin keskusteluissa tuli jo ilmi joitain kulttuurieroja kuten Turkissa työllistyminen tapahtuu ilmeisesti melko vaikean ja stressaavan tasokokeen kautta ja Espanjassa ja Unkarissa koulutuksen saaminen edellyttää paljon rahallista tukea vanhemmilta.

Opettaja puhui myös sellaisista hyvinvoinnin osa-alueista, jotka meiltä suomalaisilta helposti unohtuvat, kun ne eivät meidän yhteiskunnassamme nouse niin suureen merkitykseen. Yksi esimerkki tällaisesta on hengellinen hyvinvointi, joka työpaikalla ja työhyvinvoinnissa näkyy muun muassa mahdollisuutena rukoilla ja pukeutua uskontonsa mukaan.

Työterveyslaitos kannustaa nettisivuillaan suomalaisia työpaikkoja ottamaan käyttöönsä kaksisuuntaista perehdytystä, joka kouluttaa monikulttuurisuuteen. Tärkeää on tutustumalla murtaa ennakkoluuloja sekä kohdata erilaisuutta ja myös hyväksyä sitä. Yhteisten pelisääntöjen luominen on olennaista, kun pyritään toisiaan kunniaittavaan ilmapiiriin.


https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/


 

Tehdään Helsingistä Shangri-La

Olemme kirjoittaneet työhyvinvoinnista, mitä sen eteen voisi tehdä, miksi siihen kannattaisi satsata ja miten aina ei kaikki mene ihan nappiin. Mutta entä jos lähtökohtaisestikin homma ei pelaa? Tunnetko työehtosopimuksesi? Vai luotatko että työnantajasi pitää huolen että toimii työehtosopimusten mukaisesti? Helsingin kaupunginvaltuustossa on herätty miettimään, kenen tehtävä on vahtia, että työehtosopimusta noudatetaan.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen jätti aloitteen ”työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa”. Kyseessähän on ehdotus siitä, kuinka tätä noudattamista tulisi valvoa. Valtuutettu Hakanen ja 34 muuta valtuutettua esittävät aloitteen, jossa Helsingin kaupunki edellyttäisi palvelujen kilpailuttamisessa ja palvelujen tuottajiksi valittavien hankintasopimuksissa, että palvelun tarjoajat sitoutuvat noudattamaan lainsäädäntöä ja alan yleissitovia työehtosopimuksia.

Kaupunginhallitus toteaa että työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavaa työehtosopimusta, niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen rinnastettavaa työtä. Sen, onko työehtosopimus yleissitova, vahvistaa vahvistamislautakunnan päätös. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on päättänyt yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen yleissitovuudesta 5.6.2016 (12/2008).  Yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva työehtosopimus on siis soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova ja sitä on sovellettava, mikäli työnantaja tuottaa sosiaalipalvelua yritysmuodossa tai yleishyödyllisenä yhteisönä. Siispä kaikki vammaispalvelulain mukaiset palvelut, mukaan lukien henkilökohtainen apu, on oltava sosiaalipalveluja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 2 momentin mukaisesti toteutettu.

Tilaajalla on selvitysvelvollisuus ja vastuu ulkopuolista työvoimaa käyttäessä pyydettävä sopimuspuolelta (ja tämän on annettava tilaajalle) mm. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista, tätä edellyttää laki (1233/2006) 5 §.  Saman lain 9 §:n mukaan tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on laiminlyönyt 5 §:ssä tarkoitetun selvitysvelvollisuuden.

Hakasen perusteluista ilmenee, että Sosiaali- ja terveysviraston vammaistyö on ollut yhteydessä henkilökohtaista apua tarjoaviin yrityksiin, joiden on epäilty rikkovan yleissitovan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Yrityksistä puolestaan on ilmoitettu, että ne noudattavat yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, eikä työsuojelutarkastuksissa ole havaittu puutteita tai puutteet on korjattu ammattiliitoista tai aluehallintovirastosta saadun selvityksen jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaakin, että on perusteltua edellyttää palvelujen kilpailuttamisessa ja palvelujen tuottajiksi valittavien hankintasopimuksissa, että palveluja tuottavat yritykset ja yhteisöt sitoutuvat selvästi noudattamaan lainsäädäntöä ja alan yleissitovaa työehtosopimusta.

Hyvä Helsinki!
Mutta entä sinä?
Tunnetko yleissitovat työehtosopimukset? Tai tiedätkö mistä sen tarvittaessa löydät?
Tuttuun tapaan, Finlex on ystäväsi: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Ja Yrjö Hakasen ehdotus: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2017/Kanslia_2017-02-01_Kvsto_2_El/98382EFF-057F-C609-ADAA-59D9ECC0000C/Valtuutettu_Yrjo_Hakasen_aloite_tyoehtosopimusten_.html

Muista työergonomia!

Työtä tehdessä on hyvä muistaa työergonomia. Tämä meinaa ainakin itselläni monesti unohtua. Sitä helposti vaipuu työntouhuun suuremmin ajattelematta, mitä negatiivisia vaikutuksia voi työtilalla tai pelkällä työasennolla olla. Voin esimerkiksi helposti kirjoittaessani istua 5 tuntia putkeen koneen äärellä, jonka jälkeen sitten ihmettelen kauheaa päänsärkyä ja väsymystä. Ei sitä välttämättä myöskään huomaa monen tunnin työskentelyn jälkeen istuvansa kumarassa, aivan liian matalalla tuolilla ja koneen näyttö aivan liian lähellä kasvoja. Työ alkaa tuntumaan rankemmalta, ellei jopa mahdottomalta.

Työhyvinvoinnissa on siis tärkeää ottaa huomioon myös ergonomia. Ergonomian avulla huolehditaan, että työ, työvälineet ja työympäristö mukautetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Hyvä ergonomia parantaa ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Hyvän ergonomian puute näkyy usein fyysisinä oireina. Yleisimmät ongelmat ilmenevät erilaisina tuki- ja liikuntaelinten sairauksina. Oireet voivat olla laajoja, mutta yleisimpiä ovat niskasäryt sekä hartia- ja selkäkivut. Terveys haitat tulevat usein huonosti tai väärin säädetyistä työvälineistä. Syitä voivat olla myös ahtaat ja huonoilmaiset työtilat tai jatkuvasti toistuvat samanlaiset työliikkeet. Osa huonoista työskentelymalleista voivat olla myös peräisin huonosti opituista tai väärin opetetuista työtavoista.

Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työpaikan kuuluu täyttää tietyt ergonomian kriteerit. Työpisteiden pitäisi olla rakennettu mahdollisimman sopiviksi työntekijöille sekä heidän terveyttä ylläpitäviksi. Nämä kriteerit eivät välttämättä kaikilla työpaikoilla kuitenkaan toteudu. Tämä on ainakin oma mielipiteeni perustuen omiin kokemuksiini. Onkin tärkeää, että epäkohtia huomatessa nämä otetaan työpaikalla puheeksi.

Työergonomiassa on myös hyvä muistaa oma vaikuttaminen asiaan. Esimerkiksi on hyvä kiinnittää huomiota omaan työasentoon, työvälineisiin, työtilaan ja tauottamiseen. Työtä tehdessä on hyvä etsiä aina sopiva asento, joka rasittaa mahdollisimman vähän niskaa ja selkää. Työvälineiden kannattaa olla juuri itselleen sopivat, ehjät ja kunnolliset. Työtilan taas kannattaa olla rauhallinen, tilava ja puhdas. Istumatyössä on hyvä välillä nousta seisomaan tai tehdä pari kertaa päivän aikana pieni jumppa/venyttely.

Jos itsellä esiintyy siis niskasärkyä tai muita fyysisiä ongelmia, on hyvä miettiä, pystyykö näihin joillain tapaa itse vaikuttamaan. Voisiko ongelmat johtua työasennosta tai ahtaasta työtilasta? Fyysinen terveys on tärkeä osa hyvinvointia ja on yhteydessä myös henkiseen jaksamiseen, joten muista panostaa tähän myös työskennellessäsi. Työ tuntuu mieleisemmältä, jos kroppa pysyy mukana!

Lähteet:

http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/tyohyvinvointi_tyopaikalla/turvallinen_tyoymparisto/ergonomia/

Kilpailukykysopimus- Työhyvinvointi vaakalaudalla?

Viime vuonna sinetöity kilpailukykysopimus on ollut paljon esillä. Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on pääsääntöisesti parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, sekä lisätä talouskasvua ja tuloveroja. Sopimuksen päämääränä on myös lisätä työpaikkoja, sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista. Näiden lisäksi pyritään myös edistämään sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Sopimus ei vaikuta kaikkiin työntekijöihin, vaan koskee enimmäkseen julkisen sektorin työpaikkoja.

Kilpailukykysopimus on herättänyt paljon ristiriitaisia mielipiteitä ihmisten keskuudessa. Eniten keskustelua on kuitenkin herättänyt palkansaajiin kohdistuvat muutokset. Ensinäkin kilpailukykysopimuksen myötä työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat eli työntekijät tulevat maksamaan enemmän työeläkemaksuja sekä työttömyysvakuutusmaksuja. Työnantajat taas pääsevät helpommalla ja maksavat näistä vähemmän. Sopimuksen mukana myös työntekijöiden työtunnit pidentyvät 24 tunnilla ja lomarahat pienentyvät. Sopimus sisältää leikkauksia myös aikuiskoulutuksessa.

Sopimuspaketti aiheutti suurta keskustelua jo ennen tämän virallista maaliin pääsyä. 3.3.2016 käydyssä kyselytunnissa moni eduskunnan jäsen näki sopimuksen huolestuttavana. Moni pelkäsi tämän aiheuttavan mm. eriarvoisuutta ja huonontavan pienipalkkaisten työntekijöiden asemaa. Esille nousi varsinkin leikkauksien kohdistuminen julkisen sektorin pienituloisiin ja naisvaltaisiin aloihin. Sopimuksen nähtiin hyödyttävän enemmän parempituloista väestöä, yrittäjiä ja yrityksiä. Moni eduskunnan jäsen totesikin ääneen, että sopimuksessa otetaan työntekijöiltä ja annetaan palkanmaksajille. Kilpailukykysopimuksen pelättiin kokonaisuudessaan vähentävän työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, sekä vaikuttavan negatiivisesti heidän toimeentuloonsa.

Sipilä ja Stubb pysyivät koko kyselytunnin ajan kilpailukykysopimuksen takana. Sipilä ja Stubb kommentoivat sopimuksen olevan iloinen uutinen. He totesivat, että sopimus lisää paljon työntekijöitä, sekä parantaa huomattavasti Suomen kilpailukykyä. Stubb mainitsi myös taloudellisen kasvun olevan tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja sen kasvua.

Myöhemmin, kilpailukykysopimuksen valmistuttua, nostettiin työntekijöiden hyvinvointi taas uudestaan pöydälle. Tälläkin kertaa huoli oli työntekijöiden jaksamisessa. Kyselytunnilla Li Anderson Vas kertoi lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin julkaisseen selvityksen, jonka mukaan 90% Suomen perus- ja lähihoitajista on huolissaan työn ja hoidon laadusta. Työntekijöistä 70% olivat jopa harkinneet alanvaihtoa. Yli puolet työntekijöistä taas eivät olleet enää varmoja olisivatko he kykeneviä työskentelemään kahden vuoden kuluttua oman terveytensä puolesta kyseisessä ammatissa.  Kysymyksiin vastanneet ministeri Mäntylä ja Rehula myönsivät ongelman laajuuden sekä työhyvinvoinnin tärkeyden, mutta konkreettista vastausta tilanteen korjaamiseen ei kuitenkaan saatu.

Itse en näe kilpailukykysopimusta ehkä parhaana vaihtoehtona. Siinä on hyviäkin puolia, kuten työpaikkojen lisääntyminen, mutta loppujen lopuksi näen sopimuksen liian raskaaksi siitä eniten kärsiville työntekijöille. Pahinta tässä on se, kuinka leikkaukset tuntuvat kohdistuvan taas pienituloisiin naisiin. Sopimus näyttää myös hyvin talouskeskeiseltä, ja tuntuu unohtavan itse työntekijän. On myös muistettava, että Suomen kilpailukyvyn kasvulla ei ole aina välttämättä vaikutusta väestön hyvinvoinnin kasvuun. 

Lähteet: https://www.pam.fi/wiki/kilpailukykysopimus.html

Kyselytunti&pöytäkirja: http://areena.yle.fi/1-3068795?autoplay=true https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Documents/PTK_70+2016+2.2.pdf

Unelmia ja Toimistohommia

Olemme kirjoittaneet paljon työnhyvinvoinnista, ja sen eduista myös työntekijälle, mutta emme ole juurikaan vielä puhuneet työhyvinvoinnista työnantajan kannalta. Toki voitaisiin perustella työhyvinvointia yrityksen imagolla, tai vaikkapa vain inhimillisyyden nimissä, mutta koska useimmiten raha ratkaisee, ”Työhyvinvointi parantaa tuottavuutta”. ( http://www.talouselama.fi/tebatti/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta-3353203, https://www.pam.fi/uutiset/tiedote/2015/03/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta.html, https://www.tsr.fi/-/tyohyvinvoinnin-kohentaminen-parantaa-hoitotyon-laatua-ja-tuottavuutta, http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta/ )

Nopea Google-etsintä paljastaa noin 44 200 tulosta ja vain 0,37 sekunnissa hakusanalla ”Työhyvinvointi parantaa tuottavuutta”. Vastaavasti ”Työhyvinvointi parantaa elämänlaatua” löytää vain noin 12 000 tulosta ja ”Työhyvinvointi parantaa yrityksen imagoa” löytää noin 14 600 tulosta. Noh, raha pyörittää maailmaa, tuottavuuteen siis.

Uusikaiku kertoo meille Dosentti Marko Kestin Lapin yliopistosta osoittaneen tieteellisen tarkasti, että työhyvinvoinnilla on suora vaikutus myös tuottavuuteen. Sairaspoissaoloilla on klassisesti pidetty mittarina työpahoinvoinnille, ja kun ne ovat lähteneet kasvuun, on työyhteisössä saattanut olla jotain pielessä.

 – Kyllä meillä ollaan jo aika hyviä hoitamaan työpahoinvointia, joka monellakin tavalla näkyy myös tuloksessa, mutta pelkällä työpahoinvoinnin poistamisella ei tuottavuutta kasvateta. Tarvitaan myös työn imua, Kesti kertoo.

Huono puoli sairaspoissaolojen käytössä mittarina on se, että tieto tulee liian myöhään. Siinä vaiheessa kun sairaspoissaolojen kasvu huomataan, on voitu ajautua jo sellaisiin ongelmiin, että niiden korjaaminen vaatii paljon aikaa ja toimenpiteitä,

Jutussa kerrotaan, että Kesti on erityisen kiinnostunut tehokkaasta työajasta. Kun tehokkaan työajan määrä lisääntyy, myös tuottavuus kasvaa. Se edellyttää työhyvinvoinnin parantamista. Kesti arvioi, että Suomessa tehokasta työaikaa on noin 50 %. Kilpailukykyä voitaisiin siis parantaa ilman, että työaikaa tai palkkaa muutettaisiin. Kesti arvioi myös, että jo 5 % lisäys teholliseen työaikaan tuo vuositasolla noin 4000€ per työntekijä lisää käyttökatteeseen.

Kesti puhuu paljon esimiesten ja ylimmän johdon asenteista. On tärkeää että työntekijöitä pidetään aidosti voimavarana. Työyhteisön ilmapiirin pitäisi olla avoin ja vuorovaikutteinen. Lisäksi esimiesten ja johdon pitäisi olla aidosti kiinnostunut työntekijöiden kehitysehdotuksista.

– Nämä yritykset ovat vielä poikkeuksia, mutta ne ovat poikkeuksetta toimialansa menestyvimpiä yrityksiä, jotka tutkitusti maksavat 10 prosenttia alan muita yrityksiä parempaa palkkaa. Niillä on siihen varaa, koska tehollinen työaika, kilpailukyky ja kyky tehdä tulosta ovat parempia, Kesti kertoo.

Jutussa kerrotaan myös Kestin ja tämän kumppanien Lapin yliopistoon kehittämästä pelistä, jolla esimiestyötä simuloidaan ja taitojaan pääsee testaamaan. Kesti uskookin että työelämän laadusta voitaisiin tehdä kansantalouden kilpailuetu.

Jos haluat lukea koko jutun, se löytyy: http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta/

Tarkastellaanpas seuraavaksi työhyvinvointia hoitotyön maailmassa. Tuottavuus on sielläkin tärkeää, mutta Sirpa Syvänen, Helsingissä julkaistun vanhustyön kehittämisprojektin tutkimuksen tekijä ja dosentti, puhuu muustakin. Tutkimuksessa huomattiin, että työhyvinvoinnista hyötyivät paitsi työntekijät ja firman tuottavuus, myös vanhukset palvelun laadun paranemisen myötä. Niinpä työhyvinvoinnista ei hyödy vain työntekijät, yrityksen imago ja yrityksen tuottavuus, vaan myös asiakkaat. Jos haluat lukea koko jutun, se löytyy täältä: https://www.tsr.fi/-/tyohyvinvoinnin-kohentaminen-parantaa-hoitotyon-laatua-ja-tuottavuutta

Myös Strategia Suomelle -raportissa Anders Borg ja Juhani Vartiainen nimeävät tuottavuuskasvun avaintekijäksi talouskriisin selättämiseksi. Jutussa kerrotaan että Suomessa ja Euroopassa palvelualojen tuottavuuskehitys on ollut hidasta, ja että työhyvinvoinnilla on erityisen tärkeä merkitys palvelualoilla. Samaan hengenvetoon kuitenkin kerrotaan että Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työtehtäviinsä, työtahtiin ja työnjakoon ovat kuitenkin selvästi heikentyneet 2000-luvulla. Lue lisää: https://www.pam.fi/uutiset/tiedote/2015/03/tyohyvinvointi-parantaa-tuottavuutta.html

Myös Talouselämän artikkelissa puhutaan, yllätys yllätys, tuottavuuden paranemisesta työhyvinvoinnilla. Tässä artikkelissa kuitenkin asenne tuntuu olevan toinen. Siinä missä edellä mainituissa on puhuttu että työhyvinvointi lisäisi kilpailukykyä, laatua ja tuottavuutta, mutta sitä ei vielä tarpeeksi arvosteta, Talouselämässä puhutaan kuinka yhä useampi yritys haluaa panostaa työhyvinvointiin johtuen väestön vähenemisestä ja työvoiman saatavuuden ongelmien ennakoimisesta. Esimerkiksi nostetaan HOK-Elannon 50 Plus -ohjelma, jossa pyritään tukemaan työntekijöiden jaksamista ja jatkamista. Tarkoituksena on säästää pitkällä tähtäimellä, sillä yhden sairauspäivän keskimääräiseksi hinnaksi on laskettu noin 300€. Myös tuottavuutta pyritään parantamaan ohjelmalla.

Jutussa mainitaan myös Muuttuva yritys -projekti, jossa todettiin että toiminnallisesti joustavissa yrityksissä tuottavuus oli 30–60 % parempi kuin traditionaalisilla työpaikoilla. Uutinen on vuodelta 2007. Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa HOK-Elannon kassavastaavat keskimäärin viihtyivät työssään ja kokivat että heidän hyvinvointiaan tuetaan. Samassa tutkimuksessa kuitenkin nousi esiin haasteita, jotka vaikuttivat työntekijöihin, eli työnsarkaa vielä oli. Lue lisää: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/493

VATES-säätiö on valinnut HOK-Elannon vuoden 2012 esimerkilliseksi työllistäjäksi. Perusteluissa mainitaan muun muassa HOK-Elanto uranuurtajana vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistäjänä avoimilla markkinoilla sekä työhyvinvointiohjelman, jonka tavoitteisiin kuuluu koko henkilöstön hyvinvoinnin tarkastelu. (www.vates.fi/media/tiedotteet/vuoden_tyollistajat.pdf)

Työhyvinvointi. Se synnyttää paljon hyvää. Kaikki ovat onnellisia, palvelu on parempaa, yrityksen imago paranee, työntekijät haluavat tulla töihin ja tehdä pidempiä uria, säästetään, tuottavuus paranee, Suomen talous pelastuu. Miksi siis tämä kaiken parantava ihme ei ole jo valloittanut maailmaa, tai edes Suomea? Koska se vaatii vaivaa, taitoa ja aikaa. Työhyvinvointi on moninaista, sen ymmärtäminen vaatii tutustumista, sen toteutus vaatii suunnittelua. Työhyvinvointia on vaikea saavuttaa, se vaatii työtä ja erityisesti se vaatii paljon johdolta ja esimiehiltä. Se vaatii eniten juuri niiltä, jotka päättävät kuinka paljon siihen panostetaan. Ja useinhan sitä mennään siitä mistä aita on matalin.

Jos sun lysti on niin...

Työhyvinvoinnin lisäksi on hyvä välillä pysähtyä miettimään myös omaa yleistä hyvinvointiaan. Hyvinvointiisi ja jaksamiseesi vaikuttavat monet asiat. Suomen mielenterveysliiton sivuilta hainkin Mielenterveyden käden, jolla voit tutkailla omaa hyvinvointiasi. Diakissa tätä on kuulemma tehneet ainakin kirkon nuorisotyöhön erikoistuvat sosionomit, joten miksipä emme mekin tutustuisi tähän. Tässä ensin perus- ja sitten alakouluversio. Tästähän löytyy tietoa ja myös päiväkodin oma versio osoitteesta http://www.mielenterveysseura.fi/fi/julisteet/mielenterveyden-käsi

Ja mielenterveys seuran sivuiltahan löytyy paljon muutakin hyödyllistä kuten selviytyjän purjeet jossa tutkitaan omia selviytymiskeinoja ja kaikenlaista hyödyllistä lasten kanssa työskentelyyn. Kannattaa käydä kurkkaamassa!

Lähde:  http://www.mielenterveysseura.fi